Kasvimaaprojekti - Tiskivuoren Emäntä -ruokablogi

Perunamaan tekeminen

Heidi Kjellman — Sun, 21 May 2017 18:32:27 +0000

Mökin uusi perunamaa on vihdoin valmis!

Kivuton projektihan tämä ei ollut. Päätin laajentaa kasvimaata taas kerran. Sen tieltä kaadettiin ”muutama” puu. Ostin samalla jyrsimen, jolla maa myllättiin ja siihen tilattiin kuorma-autollinen eli n. 15 kuutiota multaa. Projekti vei tunteja aikaa useammalta mieheltä, ja mullan levitykseen tilasin mökkinaapurin kauhakuormaajan kera… ai miten niin homma lähti lapasesta?

Lopputuloksena minulla on upea jättimäinen perunamaa, jossa on jo kasvamassa timoa, annabelleä, siikliä, jussia ja casablancaa.
Nämä tulevat varmasti myös olemaan elämäni kalleimmat perunat, sillä eihän tämä lysti ihan ilmaista ollut. Sillä oletuksella tietysti, että satoa edes tulee. Toivottavasti tulee, sillä työmiehet olivat töissä perunapalkalla, tietysti!

Ja katsokaa miten harvakseltaan, eli oikeaoppisesti tänä vuonna sain istutettua potut! Jotain on opittu viime kesän katastrofeista.

Tänäkin vuonna perunoiden istutuksessa oli mukana kaivamiseen erikoistunut mäyräkoira.
Hänen mielessään tämä oli ”palloleikki” vailla vertaa. Jokaiseen maahan tehtyyn reikään piti tietysti erikseen työntää kuono.

Viime vuonna uuteen paikkaan siirretty raparperi on jo lähtenyt kauniisti kasvamaan.

Samoin naapurin rouvalta saatu sinnikäs ruohosipuli pukkasi maasta jo ennenkuin viimeiset lumet olivat sulaneet.
Laitoin maahan myös salaatin, porkkanan, palsternakan ja juurisellerin siemenet. Taimet saavat odottaa vielä lämpimämpiä kelejä.

Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä – saanko esitellä teille uusimman hankintani… minikasvihuoneen!
Se odottelee vielä parisen viikkoa ilmojen lämpenemistä, kunnes se saa uudet asukkaat sisälleen.
Katsotaan onko tämä härpäke hitti vai huti – mitä luulette?

Mitenkäs teidän kasvimaa -ja puutarhaprojektit etenee? Joko juhannusperunat ovat kasvamassa?

The post Perunamaan tekeminen appeared first on Tiskivuoren Emäntä -ruokablogi.

#kasvimaaprojekti 2017 aloitettu

Heidi Kjellman — Tue, 18 Apr 2017 18:32:29 +0000

Viime keväänä alkanut kasvimaainnostus on jatkunut toistaiseksi kahta kauheampana. Epäilin jo viime vuonna, että joko projekti jättää minulle elämänmittaiset arvet puutarhahommia kohtaan, tai sitten tästä kehkeytyy uusi intohimo. Noh, jälkimmäinen vaihtoehto kävi toteen ”pienistä” kömmähdyksistä huolimatta.

Tänä keväänä aloitin valmistelut ajoissa, ja olen jo kerennyt laittamaan osan kasveista itämään siemenstä saakka.
Mökkikasvimaan lisäksi olen saanut harrastukseeni uuden ulottuvuuden muuton myötä – parvekeviljelyn!

Tässä vaiheessa kirsikka – ja amppelitomaatit puskevat jo pieniä kauniita lehtiä.

Avomaankurkut on myös laitettu multaan.

Kuten myös chilit, lehtikaalit, basilika ja kesäkurpitsa.

Saa nähdä miten näiden tulevien taimien käy – itseni tuntien kerkeän kyllä tappamaan nämä pienokaiset vielä useaan kertaan ennen koulimista, karaisemista ja ulos istuttamista. Onneksi taimia saa myös tarpeen tullen kaupasta lisää…

Pääsiäisenä olimme porukalla mökillä laajentamassa varsinaista kasvimaata. Homma lähti tuttuun tapaan hieman lapasesta – sillä kasvimaata laajennettiin sen verran reilusti, että perunamaan tieltä sai väistyä myös muutama puu. Niin, ja ostin jyrsimen! Mutta tästä lisää seuraavassa #kasvimaaprojekti2017-postauksessa.

The post #kasvimaaprojekti 2017 aloitettu appeared first on Tiskivuoren Emäntä -ruokablogi.

Kasvimaakatastrofit – mikä projektissa meni pieleen?

Heidi Kjellman — Sat, 10 Sep 2016 11:20:00 +0000

Elämäni ensimmäinen kasvimaaprojekti alkaa olla tältä vuodelta kasassa, ja on aika kerrata vuoden tärkeimmät opit ensi vuotta ajatellen. Pienistä, tai noh… pienistä ja pienistä mokista huolimatta olen harrastuksestani enemmän kuin innoissani, ja suunnittelen jo ensi vuodelle uutta, valtavasti suurempaa kasvimaata. Parasta uudessa harrastuksessa on ollut se fiilis, kun on saanut seurata itse istutettujen herkkujen taianomaista kasvamista siemenestä lautaselle. Noh, kaikkihan ei tietysti lautaselle päässeet, mutta… ensi keväänä uusi yritys. Oman haasteensa projektiin toi tietysti se, että kasvimaa sijaitsi mökillämme, puolentoista tunnin ajomatkan päässä kotoa. Onneksi naapurimökin ihastuttava rouva auttoi minua valtavasti kasvimaan kastelussa ja kitkemisessä.

Keväällä pystytin viisi viljelylaatikkoa ja avokasvimaan.

Innostus projektiin tuli hieman yllättäen, enkä kerennyt perehtymään yksityiskohtiin kuten olisi pitänyt. Into onneksi korvasi puuttuvan tiedon.

Luin jostain, että retiisit ovat hyviä kasvatettavia vaikkapa lapselle – niin nopeita ja helppoja kasvattaa…

…varmasti, jos ymmärtää harventaa niitä alusta asti riittävästi… Muutoi lopputuloksena voi olla alla olevan kokoisia retiisin haivenia.

Punasipulien istukkaat lähtivät kasvamaan hienosti, mutta mätänivät maahan ennen sadonkorjuuta. Kerkesin onneksi nauttimaan muutamista rapsakoista sipulinvarsista ennen koko sadon tuhoutumista. Missä vika lienikään? (vinkkejä otetaan vastaan…)

Pillisipulien varret eivät koskaan kasvaneet tätä suuremmiksi. Epäilen syyksi liian tiuhaan istutettuja siemeniä. Kasvimaaprojektin suurin virhe oli se, että istutin ihan KAIKEN aivan liian tiheään ohjeista huolimatta. Oli vaikea uskoa, että pienistä ”harvaan” istutetuista siemenistä todella puskee maan pinnalle aivan riittävästi tavaraa.

Raparperipuska lähti kasvamaan hienosti (koska sain sen naapurilta, enkä juurikaan koskenut siihen…) Huomatkaa toki kuvassa aivan liian lähelle istutettu piparjuuri. Sanoinko juuri jotain liian tiheään istustuttamisesta?

Ruohosipuli onnistui hienosti . (Tämäkin tietysti saatu naapurinrouvan kasvimaalta jo valmiiksi hyvin kasvaneena…)

Sain naapurin rouvalta myös ihanat maa-artisoka mukulat, jotka istutin sen kummempia suunnittelematta viljelylaatikoiden viereen.

Mikä oli hyvä idea, kunnes ymmärsin, että ne kasvavat helposti kolme metrisiksi, ja varjostaisivat puolet päivästä viljelylaatikoita. *hups!* Nämä pitää siis siirtää eri paikkaan ensi vuonna. Tosin kuulin, että maa-artisokka on erittäin vaikea siirrettävä, ja se pukkaa vartta vaikka mukulat olisi kuinka hyvin poistettu maasta. Kiva homma hei!

Halusin ehdottomasti kasvimaalle paljon tilliä, jotta saisin käyttää komeita varsia rapujen keittoliemessä mausteena. Noh, elokuun lopussa lopputulos näytti alla olevalta. Koko viljelylaatikossa oli kolme hentoista tillinvartta, joista ei ole paljon hyötyä usean sadan ravun keittämisessä.

Otetaan tähän väliin hieman onnistumisia, ettei teille jäisi täysin vääristynyt kuva viherpeukalon taidoistani. Salaatti, se onnistui hienosti! Katsokaa näitä kauniita terhakoita salaatinlehtiä.

Tosin tässäkin olisin voinut uskoa itseäni viisaampia ja todeta, että armeijakaan ei saa syötyä kolmea laatikollista salaattia. Mutta juu, se ei loppunut kesken.

Ja kesän paras juttu olivat ehdottomasti omat uudet perunat! Niitä tuli varmasti yli parikymmentä kiloa. Kauniita, sileitä ja maukkaita pottuja omasta maasta <3 Ensi vuonna haluan kokeilla paria erilaista lajiketta ja katsoa miten onnistun niiden kanssa.

Omia makeita herneitäkin tupsahti muutamia kappaleita.

Porkkanat(kin) istutin aivan vieri viereen, minkä takia ne jäivät todella pieniksi – mutta voi miten ihania ja makeita nämä olivat kaikesta huolimatta!

Omppusatoa tuli ihan mukavasti. Vuosikymmeniä tontilla ollutta puuta ei saa onneksi tapettua tuosta noin vain.

Persiljaa sain odottaa lähes syyskuun alkuun, mutta kyllä se sieltä kasvoi.

Ja viimeiseksi vielä muistutuskuva minulle ja muille harrastusta aloitteleville: ÄLÄ ISTUTA LIIAN TIHEÄÄN! Kuvassa sulassa sovussa lollo rosso -salaattia sekä porkkanoita.

”Pienistä” mokista huolimatta olen erittäin tyytyväinen ensimmäisen kesän satoon. Saatte lukea ensi keväänä lisää uudesta, suuremmasta kasvimaasta. Toivottavasti olen tällöin vanhempi ja viisaampi.

Mitenkäs teidän kasvimaat?

Ps. Kommenttiboksiin otetaan vastaan vinkkejä ja henkistä tukea aiheeseen liittyen!

The post Kasvimaakatastrofit – mikä projektissa meni pieleen? appeared first on Tiskivuoren Emäntä -ruokablogi.

Pannulla paistetut porkkanat

Heidi Kjellman — Mon, 22 Aug 2016 17:55:00 +0000

Kasvimaalta etuajassa kähvelletyt pikkuporkkanat paahtuvat pannulla herkulliseksi lisäkkeeksi.

Koko viime viikonloppu sujui mökillä sadonkorjuun sekä ravustuksen (eräänlaista sadonkorjuuta sekin?) merkeissä. Nostelin viimeisiä perunoita maasta, keräsin punaviinimarjoja pakkaseen sekä nostelin kasvimaalta ruokapöytään liian tiheään istutettuja pikkuporkkanoita. Kuinka hyviä omat porkkanat voivat ollakaan? Rapeita, makeita ja mehukkaita rouskutettavia, jotka paahtuivat pannulla herkulliseksi lisukkeeksi. Yrttipenkistä nappasin mausteeksi persiljaa sekä ruohosipulia.

Kaunottaria, eikös?

Pannulla paahdetut porkkanat (4:lle)

Tarvitset:
pieniä varhaisporkkanoita
iso loraus hyvälaatuista oliiviöljyä
nokare voita
sormisuolaa
mustapippurirouhetta
tuoretta ruohosipulia
tuoretta persiljaa

Valmistusohje:
Poista porkkanoiden vihreä osa. Huuhtele porkkanat huolellisesti mullasta. Aseta porkkanat kuumalle paistinpannulle ja lisää joukkoon oliiviöljyä sekä nokare voita. Kypsyttele porkkanoita keskilämmöllä noin 15-20 minuutin ajan. Lisää joukkoon sormisuolaa, mustapippurirouhetta sekä hienonnettua ruohosipulia ja persiljaa.

The post Pannulla paistetut porkkanat appeared first on Tiskivuoren Emäntä -ruokablogi.

Retiisirakkautta

Heidi Kjellman — Tue, 31 May 2016 19:42:00 +0000

Olen rampannut joka viikonloppu mökillä, sillä en malta pitää käsiäni erossa kasvimaasta. Kaikki ovat lähteneet mukavasti kasvamaan, paitsi ruohosipulin ja persiljan siemenet antavat odottaa itämistään. Innostus on vain kasvanut sitä mukaan kun maasta pukkaa vihreää. Tosin pelolla odotan kaalikoiden tai muiden öttiäisten iskua, jotka saattavat tuhota lupaavan projektin alun.

Kasvimaa <3

Retiisit.

Viime viikonloppuna pääsin jopa harvennushommiin. Katsokaa nyt näitä pieniä kaunokaisia – ihan retiiseiltä ne jo näyttävät (ainakin suurennuslasilla katsottuna)

Raparperi kasvaa silmissä. Ensi vuonna se pitänee siirtää parempaan paikkaan, josssa sillä on kunnolla tilaa levitä.

Piparjuuri on kasvanut pituutta jo viikossa mukavasti!

Salaatin alutkin alkavat jo etäisesti näyttämään salaatinlehdiltä.

Pillisipuli on toistaiseksi lähtenyt maltillisesti kasvamaan, mutta kaikki ajallaan. Malttia, malttia.

Naapurilta saatu ruohosipuli on kasvanut vauhdilla. Tästä voi hyvin napata varsia aamupalamunakkaan päälle.

Maa-artisokkien kanssahan kävi sellainen pieni kömmähdys, etten ollut lukenut kuinka valtaviksi sen varret ja kukat kasvavatkaan. Pahimmassa tapauksessa ne tulevat varjostamaan viljelylaatikoita osan päivästä… Mutta eihän ensimmäisenä vuonna voi kaikkea tietää!

Ja punasipulit – mikä kasvupyrähdys!

Olisipa jo perjantai, niin pääsisi mökille!

Ilmoittautuuko lukijoista kukaan viherpeukaloksi – vai fiilistelenkö yksin mummoharrastukseni kanssa?

Ja tässä vielä bonuksena kasvimaan laidalla asusteleva kaveri. Pihalampun päälle pesänsä rakentanut lintunen.

The post Retiisirakkautta appeared first on Tiskivuoren Emäntä -ruokablogi.

Juhannusperunoiden istutus

Heidi Kjellman — Sun, 22 May 2016 19:22:00 +0000

Terkkuja mökiltä kasvimaahommista. Perunat olivat vihdoin itäneet riittävästi, että sain ne laitettua maahan. Lajikkeeksi valitsin hieman paremmin kylmää sietävän timo-varhaisperunalajikkeen. Naapurin ihastuttava täti oli käynyt kastelemassa kylvöksiäni, ja kaikki olivat lähteneet hienosti kasvamaan. Oi onnea!

Saisipa juhannuksena nostettua perunat pöytään omasta maasta <3

Toistaiseksi ainoa (suuri) tuholainen kasvimaallani on ollut mäyräkoira, jonka mielestä perunoita olisi ollut mukava kaivella ylös istutuksen lomassa.

Punasipulit olivat lähteneet itämään kovaa vauhtia.

Puhumattakaan raparperista, joka näyttää leviävän sellaisella tahdilla, että joutunen siirtämään sen paremmalle paikalle…

Ja omenapuu oli aukeamassa kauniisti kukalle.

Toistaiseksi eniten minua on ilostuttanut nopeakasvuiset retiisit, joiden tulisi antaa satoa jo parin viikon kuluessa!

Herneet.

Toistaiseksi voin siis todeta, että kasvimaaprojekti etenee, ja siellä jopa kasvaa jotain. Nyt toivotaan ettei kaalikoit ja muut pupujussit laita kasvattejani parempiin suihin. Ja että mäyräkoira jättää perunankaivuuhommat väliin.

The post Juhannusperunoiden istutus appeared first on Tiskivuoren Emäntä -ruokablogi.

Ikioma kasvimaa!

Heidi Kjellman — Tue, 10 May 2016 19:21:00 +0000

En oikein tiedä mistä koko ajatus lähti. Muistaakseni ihastelin viljelylaatikoita, ja ajattelin voivani hankkia niitä parisen kappaletta mökille. Ihan vain pari hassua laatikkoa, ja sinne muutama puska yrttejä…

Hommahan lähti tuossa helatorstain pitkänä viikonloppuna aivan ns. ”käsistä”. Yhtäkkiä tontille oli tilattu puoli kuorma-autollista multaa ja olin perustamassa mökin takapihalle ihan aitoa kasvimaata viljelylaatikoiden lisäksi. Kaiken lisäksi laajensin kasvimaata viikonlopun aikana kolme kertaa, koska tilaa ei mielestäni ollut tarpeeksi perunoille, porkkanoille, maa-artisokille, piparjuurelle…ja…ja…ja…

Kasvimaalle löytyi helposti sopivan aurinkoinen paikka joen rannasta mökin takaa.

Maa oli juuri tuosta kohtaa mielettömän epätasainen ja kuoppainen, joten sen tasaaminen vaati työtä hieman enemmän kuin mitä minun hartiavoimillani tehdään.

Mutta onneksi sain työnjohtajaksi isin. Hän jos kuka suhtautui kasvimaaprojektiini epäilevästi. (Ja ihan ymmärrettävästi, onhan hän todistanut pihatöistä lintsaamistani jo pari vuosikymmentä. )

Apujoukkoihin ilmaantui myös yksi kaivamisvimmainen mäyräkoira, jonka läsnäolosta oli ehkä enemmän haittaa kuin hyötyä…

Projekti aloitettiin alusmaan tasaamisella sekä juurimaton levittämisellä kasvimaan alueelle. Seuraavaksi kasattiin viljelylaatikot, ja sitten alueelle kärrättiin valtava määrä multaa.

Viljelylaatikoiden väliköt täytin kivituhkalla.

Kävin kyselemässä mökkinaapureilta, josko he voisivat alkukesästä käydä silloin tällöin kastelemassa kasvimaata kun emme ole paikalla. Ihana naapurimme lupasi autella, ja kaiken kukkuraksi sain häneltä raparperipuskan. Voiko olla mitään kauniimpaa?

He eivät itse myöskään pitäneet erityisesti maa-artisokista, joten sain sylillisen niitä sekä piparjuuren ja ruohosipulin. Oi onnea!

Ruohosipuli sai paikan viljelylaatikosta.

Kokonaisuudessaan lopputulos näytti tältä. Viljelylaatikoiden vieressä nököttää kasvimaa, josta löytyy maa-artisokat, perunat, sipulit ja porkkanat.

Laatikoihin laitoin tulemaan erilaisia salaatteja, tilliä, ruohosipulia ja persiljaa. Unelmoin vielä lehtikaalista, basilikasta ja korianterista. Näiden taimet taidan ostaa valmiina, mikäli saan ne vielä jonnekin mahtumaan. Entäs minne ne avomaankurkut ja kesäkurpitsat laitetaan?

Olen itsekin hieman yllättynyt äkkinäisestä puutarhainnostuksestani, mutta olisihan se ihanaa, mikäli maasta saisi nostaa omaa ruokaa.

Tuleekohan tästä uusi rakas harrastus vai tapanko viherpihaintoni kerrasta?

Se jää nähtäväksi.

The post Ikioma kasvimaa! appeared first on Tiskivuoren Emäntä -ruokablogi.

Red Hot Chili Peppers

Heidi Kjellman — Sun, 28 Aug 2011 15:19:00 +0000

No niin, nyt olen jo päässyt maistamaankin omia chilejäni. Huh, nämä pienokaiset ovat todella tulisia. Laitoin niitä onnellisen arvaamattomana kolme kappaletta tomaatti-jauhelihakastikkeeseen ja arvatkaa poltteliko chili suuta ja huulia? En osannut arvata, että niissä on niin paljon potkua. Ovatpahan ainakin riittoisia. Tosin enemminkin ongelmana on se, että ikkunalaudat alkavat käydä ahtaaksi näille kaikille chilipuskille, jotka valtaavat asuntoamme. Ja juuri kun olin kerännyt chilit, ovat kasvit alkaneet pukkaamaan toden teolla uusia kukkasia. Taidan antaa pari puskaa ystävilleni lahjoituksena eteenpäin. Ja pitäähän minunkin jo päästä kokeilemaan uusia lajikkeita.

Tänään kypsyi myös ensimmäinen Cayenne-chili.

The post Red Hot Chili Peppers appeared first on Tiskivuoren Emäntä -ruokablogi.

Sadonkorjuun aika

Heidi Kjellman — Sun, 07 Aug 2011 16:18:00 +0000

Sain poikaystävältä viime talvena synttärilahjaksi Zen Grow vesiviljelylaitteen. Alkuun pidin siinä kaupasta ostamiani erilaisia yrttejä, mutta keväällä istutin siihen ensimmäiset chilinsiemenet. Sitten alkoikin tapahtua – pienistä taimista kasvoi vauhdilla jättimäiset chilipuskat. Eilen siirsin ensimmäiset puskat Zen Growsta ruukkuihin, ja hyvältä näyttää, vai mitäs sanotte?

Muutama chilipuska on vielä Zen Growssa – ja odottavat siirtämistä ruukkuihin. Pian pääsenkin jo kokeilemaan uusia lajikkeita. Tähän harrastukseen taitaa jäädä koukkuun.

The post Sadonkorjuun aika appeared first on Tiskivuoren Emäntä -ruokablogi.