Terkkuja mökiltä kasvimaahommista. Perunat olivat vihdoin itäneet riittävästi, että sain ne laitettua maahan. Lajikkeeksi valitsin hieman paremmin kylmää sietävän timo-varhaisperunalajikkeen. Naapurin ihastuttava täti oli käynyt kastelemassa kylvöksiäni, ja kaikki olivat lähteneet hienosti kasvamaan. Oi onnea!

 

Saisipa juhannuksena nostettua perunat pöytään omasta maasta <3

 

Toistaiseksi ainoa (suuri) tuholainen kasvimaallani on ollut mäyräkoira, jonka mielestä perunoita olisi ollut mukava kaivella ylös istutuksen lomassa.

 

 
Punasipulit olivat lähteneet itämään kovaa vauhtia.

 
Puhumattakaan raparperista, joka näyttää leviävän sellaisella tahdilla, että joutunen siirtämään sen paremmalle paikalle…

 

Ja omenapuu oli aukeamassa kauniisti kukalle.

 

Toistaiseksi eniten minua on ilostuttanut nopeakasvuiset retiisit, joiden tulisi antaa satoa jo parin viikon kuluessa!

 

Herneet.

 

Toistaiseksi voin siis todeta, että kasvimaaprojekti etenee, ja siellä jopa kasvaa jotain. Nyt toivotaan ettei kaalikoit ja muut pupujussit laita kasvattejani parempiin suihin. Ja että mäyräkoira jättää perunankaivuuhommat väliin.