No niin, nyt olen jo päässyt maistamaankin omia chilejäni. Huh, nämä pienokaiset ovat todella tulisia. Laitoin niitä onnellisen arvaamattomana kolme kappaletta tomaatti-jauhelihakastikkeeseen ja arvatkaa poltteliko chili suuta ja huulia? En osannut arvata, että niissä on niin paljon potkua. Ovatpahan ainakin riittoisia. Tosin enemminkin ongelmana on se, että ikkunalaudat alkavat käydä ahtaaksi näille kaikille chilipuskille, jotka valtaavat asuntoamme. Ja juuri kun olin kerännyt chilit, ovat kasvit alkaneet pukkaamaan toden teolla uusia kukkasia. Taidan antaa pari puskaa ystävilleni lahjoituksena eteenpäin. Ja pitäähän minunkin jo päästä kokeilemaan uusia lajikkeita.
Ai ai, kateeksi ihan käy.
Noin ihania chilejä kuka niitä voisi vastustaa.