Viinimaahantuoja
Astra Wines järjesti kuudelle Blogiringin bloggaajalle intiimin viinitastigin. Illan aikana tutustuimme
Bernard-Massardin sekä
Domaine Bousquetin viineihin sekä viinimaailman tuoreimpiin kuulumisiin. Kuohuvan ystävänä odotin tastingia innolla, sillä viinitalo Bernard-Massard oli minulle entuudestaan tuttu kuohuviinien saralta.
Kippis kesälle!
Astra Winesista meidät otti vastaan edustajat Riitta Palviainen-Lehtoranta sekä Johanna Lohivesi. Bernard-Massardin puolesta paikan päällä oli yrityksen omistaja ja markkinointijohtaja Antoine Clasen, jonka perhe on johtanut luxemburgilaista viinitaloa Jean Bernard-Massardin kuoleman jälkeen, vuodesta 1937. Antoine kertoi, että hän tulee ottamaan entistä suurempaa roolia Bernard-Massardin johdossa hänen isänsä Hubert Clasenin jäädessä eläkkeelle lähivuosina.
Illan ensimmäiset alkumaljat kilisteltiin Espoon Haukilahdessa auringon syleillessä.
Kuvassa Johanna Lohivesi ja Antoine Clasen.
Bernard-Massard tuottaa laadukkaita perinteisin menetelmin (méthode traditionnelle) valmistettua kuohuviiniä, sekä jonkin verran valkoviinejä. Määrän sijaan he panostavat erinomaiseen laatuun. Knoppitietona mainittakoon vielä, että Bernard-Massard on Luxemburgin ruhtinassuvun hovituottaja.
Kuohuviinien makuparina herkuttelimme kevyesti paistetulla kampasimpukalla, joka lepäsi wakame-merileväsalaatin päällä. Rapsakkuutta suupalaan toi rouhea pekoni.
Meille suomalaisillekin hyvin tuttu keltaetikettinen Bernard-Massard Cuvée de l´Ecusson Brut on talon lippulaivakuohuviini, joka on nykyään talon menestyksekkäin kupliva. Viiniä viedään jopa pariinkymmeneen eri maahan Suomen ollessa kuitenkin yksi suurimmista markkinoista. Kyseinen viini vei huhtikuussa 2015 parhaan kuohuviinin kirkkaiman mitalin Iltalehden kuohuviinimaistelussa. Eikä suotta – tasapainoinen, kuiva, hapokas ja kevyen aprikoosinen maku hellii makunystyröitä.
Bernard-Massardin hienostuneessa Rose-kuohuviinissä maistuivat punaiset marjat ja hento mansikkainen jälkimaku. Tämä oli jopa hieman yllätyksellisesti yksi illan suosikkikuohareistani.
Meidän bloggaajien keskittyessä viinien tuoksutteluun ja maisteluun, Grillimaisteri vuosimallia 2014 Viivi Laube-Pohto valmisti meille illallista grillin äärellä.
Illan mielenkiintoisinta antia oli ehdottomasti viinitalon omistajan kertomukset perheestä, yrityksen perinteikkäästä historiasta sekä liiketoiminnasta. Antoine oli persoonana inspiroiva, ja hän selkeästi toteuttaa unelmaansa viinitalon keulahahmona. Suomalaisille elämä viinitilallisena kuullostaa eksoottiselta ja romanttiselta, ja päivän päätteeksi aloin jo itsekin salaa haaveilla omasta viinitarhasta rypäleköynnöksineen ja tammitynnyreineen… Tastingin aikana kävi kuitenkin hyvin pian selväksi alan moninaisuus ja vaativuus. Eli Tiskivuoren Emäntä pysyköön toistaiseksi lestissään.
Tastingin ainoa valkoviini oli Bernard-Massard Auxerrois 2013. Auxerrois oli minulle rypäleenä uusi tuttavuus, mutta kuiva, hapokas ja hieman sitruksinen viini sai minut välittömästi pauloihinsa. Aion hankkia tätä pari pulloa viinikaappiin odottamaan sopivaa hetkeä.
Tastingin ehdoton suosikkini!
Illallispöytä oli katettu kauniisti sisätiloihin, ja pääruoan kanssa pääsimme maistelemaan
Domaine Bousquetin luomupunaviinejä. Domaine Bousquetilta paikan päällä oli myyntijohtaja Didier Horstman. Herkullisen illallisen lomassa Didier kertoi meille mielenkiintoisia faktoja luomuviinien viljelystä ja tuotannosta aina laatikkoviinien pakkausmateriaalien valintaan saakka.
Illallisen jälkeen siirryimme takaisin pihalle nauttimaan jälkiruokaa, minkäs muunkaan kuin kuohuviinin kera. Didier Horstman kuvassa oikealla.
Jälkiruoaksi nautimme illan emännän valmistamaa herkullista brita-kakkua.
Mikä täydellinen alkukesän aurinkoinen iltapäivä erinomaisen viinin ja seuran kera!
Ja vielä loppukevennykseksi kuva tyypillisistä ruokabloggaajista:
Riikka, Kira ja Nanna linssiensä takana.
Yhteistyössä Astra Wines
Heidi hyvä, et kai sää nyt niitä käytännön hommia viinitilallisena tekis, vaan keskittyisit laaduntarkkailuun ja muihin tärkeämpiin hommiin. Mua naurattaa toi vika kuva, kaikilla on tismalleen samat otteet. Täytyy ehkä itse alkaa kuskata taas Canonia mukana, kun näytän niin säälittävältä ton pikkukamerani kera. 🙂
Niin, eikös se ollut se perijättären rooli vai mikä se sun freudilainen lapsus olikaan?
Ilta oli ihana, mikäs oli ollessa kun oli huomaavaiset emännät, herrasmiehet esittelemässä laadukkaita viinejä ja vielä kaiken lisäksi grillemaisteri tasoista ruokaa! Ja kesän lämpimin iltakin tähän asti!
Riikka, nimenomaan siis vain käyskentelisin viljelmillä kylmä lasillinen viiniä kätösessäni. Joku raja sentään! 😉
Eiku perillisen Nanna! 😀 Ai kauhea!
Oli kyllä niin superkiva ilta <3