Blogini on alkanut muistuttamaan viime aikoina enenevässä määrin aamupalablogia. Joka toisessa postauksessa fiilistelen erilaisten aamupalojen ihanutta. Syy on yksinkertainen, aamupala on mielestäni yksi päivän parhaista ja nautinnollisimmista aterioista. Etenkin viikonloppuna, kun aika ei ole kortilla, ja voi ihan rauhassa nautiskella lehtiä lukien tai telkkaria katsellen.
Istuimme eilen iltaa ystävien kanssa, ja aloimme sattumalta keskustelemaan syömisestä sekä aamupaloista. Suurin osa joukosta, mukaanlukien kaikki miespuoliset edustajat, kertoivat jättävänsä aamupalan kokonaan väliin. Aamu aloitetaan kahvilla. Olin pöyristynyt. Täh? Miten aamu lähtee käyntiin ilman minkäänlaista aamupalaa? Kuuluin itsekin tähän joukkoon vuosia sitten, kun tuntui, ettei ruoka oikein maistunut aamulla, tai sitten oli mukamas liian kiire syödä. Kun aamupala muodostui rutiiniksi, en luopuisi siitä enää mistään hinnasta. Jos aamupala jää syystä tai toisesta väliin, alkaa päivä heikoissa tunnelmissa.
Arkisin aamupala ei näytä tältä, mutta viikonloppuna oli aikaa keitellä ohrapuuroa maitoon. Kaverina banaania ja kurpitsansiemeniä.
Ohrapuuro (2:lle)
1dl vettä
5 dl maitoa
1/2 dl esikypsytettyjä rikottuja ohrasuurimoita
ripaus sormisuolaa
Kiehauta vesi kattilassa. Lisää joukkoon suurimot ja anna veden imeytyä. Lisää maito ja anna kypsyä hiljalleen noin 30 minuutin ajan välillä sekoitellen. Hauduta vielä puuroa miedolla lämmöllä kannen alla noin kymmenisen minuuttia. Lopuksi lisää ripaus suolaa ja sekoita.
Kumpaan joukkoon te kuulutte? Syöttekö aamiaista, vai jätättekö väliin?
Ihanat on aamupalat (mun pitäisi tulla sulle kurssitettavaksi) ja mielettömän kauniit on myös lautaset!
Meillä syödään aamupalaa, joo, mutta noista seesteisistä aamuhetkistä vaan haaveillaan. Arkisin – ei mitään toivoa, ja viikonloppuisin… no, silloin heräillään kaikki niin eri aikoihin. Ihanaahan tuo on, muistan vieläkin ne hetket kotoa,kun oli katettu kunnon aamupala kaikille. Otetaanpa ryhtiliike 🙂
Kiitos, sain lautaset hetki sitten synttärilahjaksi. En ole sen jälkeen muita käyttänytkään 🙂 Joo, ei meilläkään arjen aamupalat tältä näytä, se olisi jo liioittelua… Heh.
Ja voin kuvitella, että lapsiperheessä aamut ovat hektisempiä, mutta onhan se ihanaa silloin tällöin kokoontua yhteen ja nauttia laiskoista aamuista.