Terveiset lokakuisesta Lapista. 
Yöllä pakkasta on ollut peräti 12 astetta, ja aamuisin luontoa peittää valkoinen kuura.
Kylmästä huolimatta kävimme kalassa.
Reissu ei ollut turha, sillä alin kaunokainen painaa reippaasti yli kaksi kiloa.

 

Perheelläni on ollut mökki Lapissa Norjan rajalla jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Olen viettänyt valtaosan lapsuuden kesistä pohjoisessa kaukana sivistyksestä.  Voitteko kuvitella, että lapsena lempihommaani oli kalojen perkaaminen…! Tässä kuitenkin isän tyylinäyte.

 

Peratut kalat suolataan kauttaaltaan merisuolalla.
Savustuspöntön pohjalle lisätään leppäpurua, katajanoksia sekä muutama sokeripala.
Savustusaika riippuu kalojen koosta, savustuspöntöstä sekä tulen suuruudesta.
Kypsyys selviää parhaiten kurkkaamalla pöntöön.
Itse kalastettua savustettua Lapin siikaa ei voita mikään. 
Meillä se syödään sellaisenaan ilman lisäkkeitä.