Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Juustoportin kanssa
Eläinperäisten elintarvikkeiden, erityisesti liha- ja maitotuotteiden kulutus on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua, mikä on osaltaan saanut minut pohtimaan omia päivittäisiä ruokavalintojani. Perheemme koostuu sekasyöjistä, joten taloudessamme kulutetaan niin maitotuotteita kuin lihaakin. Meillä syödään myös enenevässä määrin kasvisruokaa ja käytämme paljon erilaisia maidottomia kasvipohjaisia tuotteita kuten esim. kauramaitoa, -kermaa ja -jogurttia. Maitopohjaisia tuotteita tulee käytettyä lähinnä leivonnassa ja ruoanlaitossa.
Olemme tietoisesti pyrkineet lisäämään kasvisruokien määrää niin ekologisista, ettisistä kuin terveydellisistäkin syistä. Maito ja lihatuotteista pyrimme valitsemaan useimmiten eettisimmän ja ympäristöystävällisimmän vaihtoehdon. Suhtaudun ruokavalioasioihin joustavasti ja vierastan keskusteluissa vellovaa mustavalkoista ajattelutapaa. Mielestäni on ensivarvoisen tärkeää pyrkiä valitsemaan aina paras vaihtoehto tarjolla olevista tuotteista. Laitamme kotona paljon ruokaa, joten koen arkiset päätökset luotevaksi tavaksi vaikuttaa.
Osallistuin tällä viikolla Juustoportin lehdistötilaisuuteen, jossa he lanseerasivat varsin mielenkiintoisen tuotteen: tutkitusti ilmastoneutraalin maidon, jonka hiilijalanjälki on pyöreä nolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Juustoportti hyvittää maidon hiilijalanjäljen päästökompensoinnilla.
Kompensointi tapahtuu Gold Standard -sertifioitujen projektien kautta, joilla investoidaan energiatehokkaampiin kotitalouskeittimiin sekä metsänistutukseen Afrikassa. Metsien osuus vähenee Ugandassa vuosittain parilla prosenttiyksiköllä laajamittaisten hakkuiden vuoksi – yli 90 % kotitalouksista käyttää puulämmitystä ruoanvalmistuksessa. Uudet energiatehokkaammat keittimet säästävät energiaa, jolloin tarve metsienhakkuulle vähenee. Toinen Juustoportin kompensointihanke on metsitysprojekti Etiopiassa, jossa istutetaan metsää eroosioalueille. Uusi metsä luonnollisesti sitoo hiilidioksidia ja lisää luonnon monimuotoisuutta.
Hiilijalanjälki on kuitenkin monen tekijän tulosta – eikä kyseessä ole missään nimessä pelkkä kompensaatioprosessi. Vapaan lehmän maidon hiilijalanjälkeä on pienennetty jo tuotantovaiheessa eläinten hyvinvointi ja kilpailukykyinen tuottajahinta huomioiden. Meijerin sähkö tuotetaan tuuli-, vesi- ja aurinkoenergialla ja maitotilat sijaitsevat meijerin läheisyydessä. Kuluttajille näkyviä ratkaisuja ovat hävikkiä vähentävät pakkaukset sekä jopa kolmen viikon päiväykset maitotuotteissa.
Yllä mainitut seikat tekevät Juustoportin Vapaan lehmän maidosta markkinoiden vastuullisimman maidon, jossa yhdistyy eläinten hyvinvointi (vapaasti pihatossa elävät lehmät pääsevät ulkoilemaan silloin kun tahtovat), parempi tuottajahinta sekä ilmastoneutraalius.
Pidin Juustoportin tavasta ajatella. He kertoivat uusien innovaatioiden, kuten suosiotaan alati nostavien kauratuotteiden, tuovan enemmän valinnanvaraa markkinoille sen sijaan, että näiden nähtäisiin ajavan alas perinteistä tekemistä. Juustoportin toimitusjohtaja tokaisikin, ettei hän ota kantaa siihen juoko kuluttaja tavallista vai kauramaitoa (he valmistavat molempia), kaikki tuotteet pyritään tuottamaan mahdollisimman vastuullisesti. Tällä hetkellä molempien koulukuntien tuotteille on paikkansa keittiössämme, ja olen ilahtunut tämän tyyppisistä uusista vastuullisemmin tuotetuista vaihtoehdoista joihin tarttua ja joilla vaikuttaa.
Kulutetaanko taloudessanne maitotuotteita? Millä perusteella valitsette kyseiset tuotteet ostoskärryynne? Kuulisin mieluusti kommenttiboksin puolella enemmän ajatuksianne aiheesta.
Kaupallinen yhteistyö: Juustoportti
