Lapin mökkimme läheisin ravintola on nimeltään Galdotieva. Ravintolan lisäksi tunturikeskus toimii myös minimarkettina, huoltoasemana, poronlihamyymälänä, baarina sekä lomakylänä kauden mukaisine harrastusaktiviteetteineen.
Helsingistä katsottuna tämä ravintola on kaukana ja sijaitseekin havupuurajan pohjoispuolella Palojärven rannalla Norjan rajan tuntumassa Ruijantien varrella. Ajomatkaa mökillemme kertyy toisin sanoen yli tuhat kilometriä. Viikonloppureissuja tälle mökille ei siis tehdä. Galdotieva sijaitsee mökistämme muutaman kilometrin päässä, kun taas Hetan varsinainen keskusta sijaitsee lähes 30 kilometrin päässä. Tämä tarkoitti muun muassa sitä, että varhaisteineinä kävelimme siskoni kanssa erämaareittiä Galdotievaan namiostoksille pahimman karkinhimon iskiessä. Näin sen pitäisi olla nytkin, jäisi nimittäin herkkujen ostelu vähemmälle…
Galdotieva sijaitsee Palojärven kylässä, joka on vanha saamelaiskylä.
Galdotieva toimii myös poronlihamyymälänä, ja marketin puolella lihavalikoima on varsin laaja.
Etelän hintoihin verrattuna poronlihaa saa erittäin edulliseen ja reiluun hintaan.
Minimarketin lisäksi tiloissa toimii kahvila, josta saa pientä suolaista syötävää sekä
makeita leivonnaisia.
Ravintolatoiminta on yllättävän aktiivista etäiseen sijantiin katsottuna näin helsinkiläisen silmin.
Ruoka-annoksia myydään päivittäin viidestäkymmenestä peräti sataan.
Menukokonaisuutta voisi kuvailla ronskin tuhdiksi kotiruoaksi – lappalaisella otteella.
Talon menu vaihtuu kausittain – mutta yksi suosikki on ja pysyy, nimittäin porsaankyljys.
Se on niin suosittu annos, että kyljyksiä hakataan ravintolan keittiössä peräti 80 kiloa viikossa!
Kuulin huhua, että kyljykset ovat erityisesti norjalaisten mieleen, ja kuulemma hoikat norjalaisnaisetkin pistelevät poskeensa annoksen helposti tuplapihvillä.
Äitini oli valmistanut edellisenä päivänä porsaankyljyksiä, joten seurueemme valitsi myöhäiseksi lounaaksi talon hampurilaisen savuporotuorejuustolla, kaalisalaatilla sekä ranskiksilla.
Hampparin väliin olisin itse kaivannut hitusen salaattia, tomaattia tai jotain muuta lisuketta tuomaan raikkautta kokonaisuuteen. Pihvi oli herkullinen 180g täyslihapihvi.
Toisella puolen pöytää herkuteltiin rehellisellä porokebabilla.
Galdotieva on oiva paikka nälkäiselle konstailemattoman kotiruoan ystävälle. Palvelu on aina hyvää ja erityisen ystävällistä, onhan ravintola ollut saman henkilön omistuksessa jo toistakymmentä vuotta. Ruokapuolella menussa näkyy luonnollisesti raaka-aineiden kausittainen saatavuus, joka on erilaista pohjoisilla ja syrjäisillä leveyspiireillä verrattuna kaupunkiolosuhteisiin. Kehun myös sivulauseessa Galdotievan majoituspalveluita – kaikilla mukavuuksilla olevat siistit ja söpöt mökit ovat todella hintansa väärti.
Työkavereille ostin tuliaiseksi kuivattua poronsydäntä, mitäs muutakaan!
Tiskivuoren Emäntä <3 Lappi
Kiitos virkistävän erilaisesta ravintola-arviosta! Tällaiset ovat mukavaa vaihtelua kaupunkien ravintola-arvioille.
Kiva kuulla. Pitääpä siis enemmänkin postailla muista kun keskustan uutuuspaikoista.
-Heidi
Itse syön aina galdonleikkeen. T. Blogu
Minäkin olen tainnut joskus sen syödä jos oikein muistan.
Voi kun pääsisi taas pian Lappiin <3
-Heidi