Ravintola Toca, Helsinki - italialais-suomalaisia makuja rakkaudella

Kävin tällä viikolla herkuttelemassa italialais-suomalaisessa Toca-ravintolassa, joka sijaitsee Unioninkadulla, Kaartinkaupungin päässä. Tocan taustalla vaikuttaa ihastuttava italialais-suomalainen pariskunta Elina Valoranta sekä Gennaro Oliviero. Elina vakuuttaa ravintolan salissa asiantuntevuudellaan ja superystävällisellä, rennolla olemuksellaan. Gennaro puolestaan loihtii keittiössä mitä uskomattomampia makuelämyksiä yhdistäen italialaisia ja suomalaisia makuja ennennäkemättömällä tavalla. Simppeleitä ja konstailettomia makuyhdistelmiä huipputaidokkaasti valmistettuna. Toca on nimestään huolimatta tämän superpariskunnan kolmas ravintola, joka on ollut paikallaan jo vuodesta 2013 lähtien.

Toca tarjoilee nerokkaasti yhdisteltyjä suomalais-italialaisia makuja.

Aloitimme illallisen laseilla espanjalaista kuohuvaa: Gramona La Cuvée Gran Reserva 2011, joka oli maultaan poikkeuksellisen raikas, mutta sopivasti paahteinen. Erinomainen aperitiivi.

Tocan menu on suhteellisen suppea, ja ruokalajien nimet trendikkään yksinkertaistettuja – mutta sen ei kannata antaa hämätä. Annokset ovat hyvänkokoisia ja äärimmäisen monipuolisia. Yksittäisten annosten lisäksi ravintola tarjoilee kolmen ja viiden ruokalajin menuja, jotka kustantavat 45€ ja 65€. Kolmen viinin paketti maksaa 27€ ja viiden 37€.

Erikoisruokavaliot otetaan luonnollisesti huomioon pyydettäessä. Me päädyimme viiden ruokalajin menuun, joka oli hinta-laatusuhteeltaan aivan omaa luokkaansa. En muista hetkeen syöneeni näin taidokkaasti valmistettua ruokaa. Tässä keittiössä tekniikat ovat hallussa, mutta liialliseen kikkailuun ei sorruta. Kaikessa tekemisessä huokuu aito rakkaus ja kunnioitus hyviä sesongin raaka-aineita kohtaan.

Keittön tervehdyksenä eteemme kannettiin rapea lihapulla vaaleista lihoista:

kanaa, vasikkaa & fasaania. Upea maku, rakenne ja täydellinen suola!

Alkupalan kaveriksi laseihimme kaadettiin kristallinkirkasta Marieta Albariñoa. Viini on markkinoiden ensimmäinen puolikuiva Albariño Rias Baixasin alueelta. Nappivalinta parsa-annoksen kaveriksi.

Parsaa, maitohorsmaa, ihanaa keltuaiskreemiä, retiisiä ja maa-artisokkaa. Kesä lautasella parhaimmillaan.

Seuraavaksi siirryimme illan suosikkiviiniin, Italialaiseen Lambruscoon: Lambrusco Grasparossa di Castelvetro, Cleto Chiarli, Emilia- Romagna. Kupliva, kauniin punainen, maultaan kuivahko ja mehevä punaviini yllättää.

Lasiin kaadettaessa sen pinnalle nousee sinipunainen vaahto, joka katoaa hetkessä.

Alkupalan jälkeen nautimme punajuurta monella tapaa: punajuuririsottoa punajuurisipsin, kuivatun punajuuren, punajuuren versojen, gorgonzolamascarponevaahdon & persiljaöljyn kera.

Gourmetruokafestari Taste of Helsingin hittinannokseksikin veikattu ihanuus koostuu vesihauteessa kypsennetystä lohesta, tillistä, herneistä, wasabigeelistä, mallasleipäsipsistä, vihreästä tomaatista sekä persiljakrassista. Ensi viikolla aion varmasti upottaa festareilla haarukkani annokseen kerran jos toisenkin.

Toisen pääruoan kanssa joimme lasit rubiininpunaista Lacryma Christi Rossoa vuodelta 2013. Freesi, keskitäyteläinen, mehukas punaviini ilman voimakkaita tanniineja.

Toinen pääruoka osoittautui parhaaksi kana-annokseksi vuosiin. Mureaa maissikanaa, porkkanaa, broccolinia, piimävaahtoa sekä maukasta lihaliemikastiketta. Lihaliemikastike oli niin hyvää, että olisin melkein voinut litkiä sitä suoraan kannusta.

Jälkiruoka oli veikeä ja rohkea annos. Osaavaa tasapainottelua suolaisen ja makean välimaastossa:

sitruuna-oliiviöljykakkua, mansikkaa, marenkia, sitruuna- ja mansikkageeliä, villiyrttijäätelöä & ketunleipiä.

Ravintola Toca sijaitsee käytännössä kivenheiton päästä kotoamme, joten tästä tuli heittämällä uusi suosikkiravintolamme, jonne on helppo pistäytyä fiinimmälle illalliselle tai vain rennosti lasilliselle viiniä.

Ja tarjoilija, omistaja Elina on aivan ihana! Me suorastaan ystävstyimme illallisen aikana ja juttelimme kaikesta mahdollisesta italialaisen ruokakulttuurin ja taivaan välillä. En ihmettele, että ravintolalla on vankka kanta-asikaskuntansa.

Tästä lähin mekin kuulumme heihin.