wolf_logo
Rapukausi on ollut tänä vuonna kesämökkimme vesistössä viime vuosia huomattavasti anteliaampi. Mitä myöhemmäksi kausi on edennyt, sitä enemmän saksiniekkoja on tullut. Viime viikonloppuna nostimme joesta reilu satakunta rapua.
Lähes pari viikkoa sitten järjestin vuoden ensimmäiset, jo perinteeksi muodostuneet rapujuhlat ystävillemme. Tänä vuonna halusin päästä sikäli helpolla, että en tarjoillut eri kattauksissa alku- ja pääruokaa, vaan nostin alkupalat ja lisukkeet yhtäaikaa pöytään rapujen kanssa. Noh, vaikkei lautasia vaihdettu välissä, olihan näissäkin juhlissa mukavasti tekemistä ja valmistelua 12 vieraalle.

 

Rennot rapujuhlat ovat vuoden parhaat kekkerit!

 Sopivan juhlavaa, mutta ennen kaikkea rentoa herkuttelua laulujen ja puheiden säestämänä.

 

Tänä vuonna ravut ovat olleet kiitettävän kokoisia, ja ryökäleiden joukossa oli useita
 jopa 16 senttisiä jättiläisiä.Vai mitäs sanotte näiden kavereiden saksien koosta?
 
 
Illan menu:
***
 
Kirkas perunasalaatti
Kylmäsavulohimousse
***
Kymijoen täplärapuja
Paahtoleipää & voita
Smetanaa, punasipulia, tilliä
***
Porkkanakakku  
****
 
Tein ensimmäistä kertaa kirkkaan perunasalaatin, joka osoittautui hyväksi valinnaksi. Tuhdimpi perunasalaatti olisi ollut turhan raskas sikäli, kun pöydässä oli täyteläistä lohimoussea sekä smetanaa paahtoleipien lisukkeeksi.
 
Plaseerauskortit humoristisine näköiskuvineen herättivät hilpeyttä illan aikana.

 Ravut ovat parhaimmillaan paahtoleivällä voin, smetanan, punasipulin ja tuoreen tillin kera.
 
 
Rakas ystäväni Kaisa on jaksanut joka vuosi askarrella ja nähdä vaivaa rapulauluvihon eteen. Vihosta löytyi tänä vuonna perinteisten juomalaulujen lisäksi Ressu Redfordia sekä Katri Helenaa. Naapurit varmasti nauttivat konsertoinnista yhtä paljon kuin mekin.

 

Halusin panostaa ruokapuolen lisäksi erityisesti myös illan viineihin, sillä vaivalla ja työllä pyydystetyt ravut kaipasivat rinnalleen laadukkaan kuohuviinin alkumaljaksi, sekä valkoviinin ruoan kanssa nautittavaksi.
 
Valitsin illan viineiksi tämän hetkiset suosikkini Wolfbergerin viiniperheestä. Wolfberger on Alsacen suurin viinintuottaja: osuuskunta, joka koostuu peräti 750 viljelijästä sekä viinitarhoista noin tuhannen hehtaarin alueelta. Eguisheimin viinintuottajat perustivat Wolfbergerin jo vuonna 1902. Nykypäivänä Wolfberger on kokonaisuus, jossa perinteinen ja huippunykyaikainen viinin valmistustekniikka kohtaavat. Wolfberger tuottaa viiniä alueen kaikista seitsemästä rypälelajikkeesta, ja pyrkii valmistamaan viinejä, joissa alueen maaperä ja rypäleljikkeet saavat omat erityispiirteensä esille.
 
Alkumaljana Wolfberger Crémant d’Alsace Brut -kuohuviini. Kuiva, ihanan raikas ja pirskahtelevan hapokas, laadukas kuohuviini, joka on valmistettu samppanjamenetelmällä.

 

 
 Tällä kelpaa kippistellä juhlassa kuin juhlassa!

 

 
Kuohuviinin jälkeen laseihin kaadettiin Wolfberger (W)3:sta, joka on itseasiassa moderni sekoitus kolmesta klassisesta rypäleestä: Rieslingistä, Muscatista ja Pinot Gris’tä. Riesling tuo kokonaisuuteen pirteyden ja raikkauden, Muscat hedelmäisyyttä sekä Pinot Gris täyteläisyyttä. Oiva kumppani lohimoussen ja rapujen kaveriksi. (Kauden parhaat viinivinkit voit muuten kurkata täältä).
 
 
 
 
Tyylinäyte rapuleivästä – uskokaa tai älkää, tuo valtava ravunlihakimpale on yhden ravun pelkkä  saksiliha. Itse pyydystetyt ravut paitsi maistuvat paremmalta, ne ovat myös suurempia. Saa itse valita minkä kokoiset yksilöt nappaa talteen, ja mitkä päästää takaisin kasvamaan.
Illan toinen valkoviini oli Wolfberger Riesling. Vaaleankullankeltainen kuiva, pehmeän hedelmäinen sekä miellyttävän hapokas viini, joka oli  nappivalinta rapujen kera tarjottavaksi.
 
 
Tässä kohtaa iltaa ilmoille on kajautettu jo laulu jos toinenkin.
 
 
Rapujen kanssa näprääminen vaatii keskittymistä.
 
 
 
 
 Ilta sujui mallikkaasti – ja viimeiset vieraat taisivat lähteä kotiin puoli viiden maissa.
Onnistuneet juhlat sanoisin.  Ja kiitokset vielä kertaalleen vieraille.
 
 
 

         Yhteistyössä Wolfberger