En oikein tiedä mistä koko ajatus lähti. Muistaakseni ihastelin viljelylaatikoita, ja ajattelin voivani hankkia niitä parisen kappaletta mökille. Ihan vain pari hassua laatikkoa, ja sinne muutama puska yrttejä…
Hommahan lähti tuossa helatorstain pitkänä viikonloppuna aivan ns. ”käsistä”. Yhtäkkiä tontille oli tilattu puoli kuorma-autollista multaa ja olin perustamassa mökin takapihalle ihan aitoa kasvimaata viljelylaatikoiden lisäksi. Kaiken lisäksi laajensin kasvimaata viikonlopun aikana kolme kertaa, koska tilaa ei mielestäni ollut tarpeeksi perunoille, porkkanoille, maa-artisokille, piparjuurelle…ja…ja…ja…
Kasvimaalle löytyi helposti sopivan aurinkoinen paikka joen rannasta mökin takaa.
Maa oli juuri tuosta kohtaa mielettömän epätasainen ja kuoppainen, joten sen tasaaminen vaati työtä hieman enemmän kuin mitä minun hartiavoimillani tehdään.
Mutta onneksi sain työnjohtajaksi isin. Hän jos kuka suhtautui kasvimaaprojektiini epäilevästi. (Ja ihan ymmärrettävästi, onhan hän todistanut pihatöistä lintsaamistani jo pari vuosikymmentä. )
Apujoukkoihin ilmaantui myös yksi kaivamisvimmainen mäyräkoira, jonka läsnäolosta oli ehkä enemmän haittaa kuin hyötyä…
Projekti aloitettiin alusmaan tasaamisella sekä juurimaton levittämisellä kasvimaan alueelle. Seuraavaksi kasattiin viljelylaatikot, ja sitten alueelle kärrättiin valtava määrä multaa.
Viljelylaatikoiden väliköt täytin kivituhkalla.
Kävin kyselemässä mökkinaapureilta, josko he voisivat alkukesästä käydä silloin tällöin kastelemassa kasvimaata kun emme ole paikalla. Ihana naapurimme lupasi autella, ja kaiken kukkuraksi sain häneltä raparperipuskan. Voiko olla mitään kauniimpaa?
He eivät itse myöskään pitäneet erityisesti maa-artisokista, joten sain sylillisen niitä sekä piparjuuren ja ruohosipulin. Oi onnea!
Ruohosipuli sai paikan viljelylaatikosta.
Kokonaisuudessaan lopputulos näytti tältä. Viljelylaatikoiden vieressä nököttää kasvimaa, josta löytyy maa-artisokat, perunat, sipulit ja porkkanat.
Laatikoihin laitoin tulemaan erilaisia salaatteja, tilliä, ruohosipulia ja persiljaa. Unelmoin vielä lehtikaalista, basilikasta ja korianterista. Näiden taimet taidan ostaa valmiina, mikäli saan ne vielä jonnekin mahtumaan. Entäs minne ne avomaankurkut ja kesäkurpitsat laitetaan?
Olen itsekin hieman yllättynyt äkkinäisestä puutarhainnostuksestani, mutta olisihan se ihanaa, mikäli maasta saisi nostaa omaa ruokaa.
Tuleekohan tästä uusi rakas harrastus vai tapanko viherpihaintoni kerrasta?
Se jää nähtäväksi.
10 toukokuun, 2016
Jätä kommentti
