Risteilimme muutama viikko sitten ystävieni kanssa Tukholmaan Silja Symphonylla. Tiedossa oli lähinnä tyttöjen juttuja, hyvin syömistä, shoppailua sekä tietysti pyhiinvaellus meikkitaivas Sephoraan.
 **************
DAY 1.
Olimme  etukäteen pohtineet laivan ruokavalikoimaa, ja koska kukaan ei erityisemmin innostunut buffasta, päädyimme  Tavolàta Ristorante Italianoon, italialaiseen à la carte-ravintolaan. Kävin ravintolassa bloggaajalounaalla jokunen kuukausi sitten Symphonyn uudistuksen jälkeen, ja kokemus oli erittäin positiivinen. Herkullisia, reilun kokoisia simppeleitä italialaisia annoksia varsin huokeaan hintaan rennossa ja viihtyisässä miljöössä. Päätin jo tuolloin, että vierailisin ravintolassa varmasti uudelleen, mikäli vain laivalla matkustaisin.

 Kippis & skål!
 Alkupalaksi tilasin grillattuja kampasimpukoita sekä tiikerirapuja.
Pöytään tarjoiltiin myös valikoima erilaisia leipiä oliiviöljyn ja balsamicon kera.
Alkupalan kohdalla alkoi harmittamaan. Rapuja oli annoksessa vain pari, mutta enemmän harmitti ylikypsät ja säikeiset kampasimpukat kuivalla salaattipedillä. Annoksessa ei ollut makua nimeksikään. 
Vierustoverini sen sijaan vaikutti varsin tyytyväiseltä jättimäiseen rapeaan ja runsaaseen bruschettaansa.
Pääruoaksi valitsin turskaa, munakoisoa ja tomaattia valkosipulikastikkeessa. Annos oli kokonaisuudessaan jotenkin yksiulotteinen, pliisu ja mauton. Edes valkosipuli ei saanut annokseen kaivattua syvyyttä.
Pöytäseurueestamme pari henkilöä tilasi kasvisvaihtoehdon – arancinin, friteerattuja täytettyjä riisipalloja höystön kera. Iskin haarukkani naapurini lautaselle ja maistoin myös näitä palluroita, jotka osoittautuivat rapsakoiksi ja maukkaiksi. Ystäväni harmitteli härkäpapuhöystön niukkuutta, sillä sitä olisi saanut olla enemmänkin riisipalluroiden kaverina.
Seurueessamme tilattiin myös maksa-annos ja ystäväni oli tyytyväinen annokseen, jonka koossa ei oltu taaskaan säästelty. Mutta eipä siinä, koko annos hupeni – viimeistä maksapalaa myöten.
Seurueemme jälkkärifriikki tilasi tuttuun tapaansa tiramisun, joka oli kuulemma ”ihan ookoo”.
Hintatasoltaan Tavolàta osoittautui edulliseksi, ja annokset varsin jättimäisiksi. Alkupala, pääruoka sekä puoli pulloa valkoviiniä kustansivat viitisenkymmentä euroa. Kokonaisuus jäi kuitenkin minun osaltani miinuksen puolelle. Palvelu oli kautta linjan ystävällistä, mutta tarjoilijamme ei osannut nimetä kyselemieni viinien rypälelajikkeita eikä tiennyt mitkä viinit ovat kuivia tai makeampia. Muutaman kysymyksen jälkeen pöytäämme saapui tosin erittän ammattitaitoinen tarjoilija, joka osasi kertoa viineistä tarvittavan tiedon.
       ******************* 
DAY 2.
Seuraavana päivänä halusimme syödä simppelimmin ja nopeammin, ja suuntasimme laivan sushiravintolaan nimeltä Sushi & Co.  Ravintolassa ei ole  varsinaista pöytiintarjoilua, vaan annoksen tilataan ja maksetaan kassalle, jonka jälkeen tarjoilija tuo annokset pöytään.

Sushiannoksiin sisältyi miso-keitto, jonka sai itse koota itsepalvelutiskiltä.

Wakame-salaatti on superhyvää. Olen kehittänyt itselleni jonkin sortin addiktion tähän  herkulliseen merileväsalaatiin.
California-rullat olivat oikein hyviä, ja kauniita – esillepanoon oli selkeästi panostettu.  Annokset olivat suuria, ja yhdet rullat riittivät viemään nälän mainiosti. Suuntaisin nokkani tähän ravintolaan laivalla uudelleenkin.
Mutta minun täytyy kurtistaa kulmiani vakavan asian äärellä. Miksi ihmeessä sushien kanssa oli tarjolla pelkkää paistamiseen tarkoitettua soijaa? Sushille tarkoitettua soijaa tai vähäsuolaista soijaa ei löytynyt keittiöstä edes kysymällä. Hmpf!
7 huhtikuun, 2015
4 Kommenttia