Vietimme kesälomasta kaksi viikkoa mökillä ravustaen. Viime viikonloppuna pääsin nauttimaan saalista sekä rapujuhlien järkkäilyistä. Ja järjestelyä siinä muuten riittikin, sillä meitä lauloi pöydän ympärillä juomalauluja yhteensä neljätoista ihmistä. Tämän vuoksi pöytää jatkettiin metrillä jos toisella erilaisin vaneri-jeesusteippivirityksin. Se oli vaivan arvoista, sillä mahduimme koko kööri kivasti pöydän äärelle ilman, että kenekään tarvitsi istua sylikkäin.
Tänä vuonna halusin hieman keventää omaa taakkaani tarjoiluiden suhteen, joten katoin yhtäaikaisesti pöytään sekä alku-, että pääruoan. Näin minun ei tarvinnut erikseen korjata alkupalalautasia ja aterimia, vaan pääsin itsekin nauttimaan enemmän ystävieni seurasta.
Minulla on viime aikoina ollut tapana pakastaa keittämäni ravut heti pyydystämisen jälkeen – jolloin rapujuhlatkin on voinut pitää joustavammin näin syksyllä. Reseptin rapujen keittämiseen ja pakastamiseen löydät täältä. Ravut saivat tänä vuonna ennätysmäärän kehuja, ja olen edelleen vankasti sitä mieltä, ettei rapujen pakastaminen omassa keitinliemessään heikennä niiden makua lainkaan, vaan päinvastoin imeyttää liemen aromit entistä paremmin ravunlihaan. Ravut tulee vain muistaa ottaa sulamaan vähintään 24 tuntia ennen tarjoilua. 
Jokaiselle löytyi nimikoitu juomalauluvihkonen, joka osoitti samalla kunkin istumapaikan.

Alkumaljana kuohuviiniä. Tietysti.

MENU


Fetasalaattia
Perunoita
*** 

Kymijoen täplärapuja
Paahtoleipää 
Voita
Smetanaa
Sipulia

***

Valkosuklaapannacotta lakoilla
***

Ihanan keveä kylmäsavulohimousse, joka sopii hyvin paahtoleivälle tai perunan kaveriksi.
Morgadio da Torre Alvarinho Vinho Verde saapui kesällä Alkon valikoimaan. Nappivalinta rapujen kanssa nautittavaksi. Viini sai ihastuneita huokauksia siemauksian lomassa.

Vieraiden joukosta löytyi yksi äyriäisallergikko (kääk!). Istutin hänet pöydän kulmapaikalle, jotta hän välttyisi suuremmilta rapuliemen tirskahduksilta. Rapujen syöminen kun ei ole tunnetusti sitä siisteintä puuhaa… Valmistin hänelle rapujen sijaan keitettyjä latva-artisokkia voi-sitruunadippikastikkeen kera. Mielestäni tämä on hyvä tarjoiluehdotus myös kasvissyöjille, sillä latva-artisokat kuoritaan käsin lehti kerrallaan ja dippaillaan kastikkeeseen. Tällä ruokalajilla pääsee näpertämisen makuun samalla kun vierustoverit askartelevat saksiniekkojen kanssa.  

Jääkylmiä snapseja kaadettiin laseihin juomalaulujen raikuessa (naapureita varoitettiin 
onneksi etukäteen mahdollisista meluhaitoista).

Tänä vuonna rapusaaliiseen mahtui useampi jättiläisyksilö, vai mitäs sanotte näistä saksista!

  Helan går!

Kiitokset vielä ihanille vieraille. Ensi vuonna uudestaan!

Reseptit lohimousseen sekä latva-artisokkiin sitruuna-voi dipillä tulossa blogiin pian. Stay tuned.

Yhteistyössä Pernod Ricard

13 syyskuun, 2014
12 Kommenttia